Esikoiskirjailija R. Routamo kertoo teoksensa Yöstä pimeyteen kirjoittamisesta ja taustoista Mysteeri Kustannuksen haastattelussa elokuussa 2016. Mysteeri Kustannus: Kirjasi Yöstä pimeyteen julkaisuhetki on pian käsillä. Aloitetaan klassikolla: miltä nyt tuntuu? R. Routamo: Varmaan osapuilleen samalta kuin kirjan päähenkilöstä silloin, kun ohjakset riistäytyvät käsistä ja asiat lähtevät vyörymään eteenpäin omalla painollaan. Kirja on nyt painettu, ja siinä on omalta kannaltani tiettyä lopullisuutta. Tunnelma on samalla kertaa hiukan haikea ja toisaalta helpottunut, kun tarina on viimein kansien välissä eikä mitään voi eikä tarvitse enää muuttaa. Kuinka määrittelisit teoksesi? Onko se perinteinen dekkari vai nykyaikainen kovaksikeitetty jännäri? Yöstä pimeyteen on realistinen rikosromaani. Siinä tapahtuu murhia ja muita rikoksia, joita sitten selvitellään, totta kai, mutta rikokset eivät tapahdu tyhjiössä. On isoja ja pieniä tekijöitä, uhreja, sivullisia jotka sattuvat olemaan väärässä paikassa väärään aikaan, viranomaisia jotka tekevät omaa työtään.  Minulle kirjan kovimman ytimen muodostavat juuri kirjan henkilöt, keitä he ovat, mistä tulevat ja minne menevät, mitä ajattelevat ja tuntevat, mistä unelmoivat ja mitä pelkäävät. Lukijan täytyy voida eläytyä  henkilöiden kohtaloihin ja välittää siitä, miten heidän lopulta käy. Kertoisitko hieman lisää kirjan henkilöistä. Kirjassa on viisi keskeistä henkilöä, neljä miestä ja yksi nainen. Päähenkilönä toimii minä-kertoja, josta en halua etukäteen paljastaa liikoja, mutta välillä tapahtumia lähestytään myös muista näkökulmista. Vaikka kaikki tapahtumat kiertyvät päähenkilön ympärille, olen ponnistellut myös sivuhahmojen parissa, jotta heistäkin löytyisi syvyyttä ja särmää. Minkälaisia teemoja halusit nostaa esille kirjassasi? Rikosromaanissa  koukuttava, sujuvasti rullaava juoni on luonnollisesti kaiken perusta. Muut tasot ja nyanssit sulautuvat kokonaisuuteen. Jokainen lukija tekee omat tulkintansa; romaanikirjailijana pyrin välttämään kaikenlaista luennointia ja omien mielipiteitteni tuputtamista. On hienoa, jos lukija löytää kirjan henkilöistä ja tapahtumista ajattelemisen aihetta laajemminkin, mutta kirjan voi ilman muuta hotkaista myös pelkkänä hyvänä rikosviihteenä. Mikä on alunperin saanut sinut kirjoittamaan? Oletko kenties aina haaveillut kirjailijan ammatista? Olen kirjoittanut lähinnä omaksi ilokseni tietämättä, julkaistaanko tekstiä koskaan. Alussa, vuosia sitten, sain jostain päähäni tarinan rungon, jota lähdin kehittelemään. Kun pääsin kirjoittamisen vauhtiin ja oma tyyli löytyi, homma alkoi todella rullata ja tekstiä syntyi tasaiseen tahtiin. Kuitenkin kirjoittaminen on ollut koko ajan sivutoimista oman varsinaisen työn rinnalla. Se on asettanut rajoitteensa, nopeamminkin olisi voinut valmista tulla. Olet päättänyt julkaista teoksen taiteilijanimellä. Liittyykö tämä ratkaisu työhösi tai elämän- tilanteeseesi yleensä? Kyllä. Olen katsonut parhaaksi pitää nämä roolit erillään. Palataanpa takaisin teokseen. Olet tiivistänyt tekstiä paljon matkan varrella. Kyllä vain, ja kovasta leikkauspolitiikasta pitää jakaa kiitosta myös kustannustoimittajalle. Tyylin ja ilmaisun kirkastuessa tarina asettui lievää väkivaltaa käyttäen tähän mittaan. Olen karsinut turhia rönsyjä pois ja yrittänyt huolehtia että kaikella, mitä kirjassa tapahtuu, on merkitystä. Varsinkin dekkareihin sivupoluille harhautuminen ja tyhjäkäynti sopivat huonosti. Onko sinulla kirjallisia esikuvia? Ei yhtä tai kahtakaan ylitse muiden. Vaikka tiettyjä lajityypin konventioita on syytä kunnioittaa (ja toisia taas syytä kylmäverisesti rikkoa!), en ole tietoisesti hakenut vaikutteita kenenkään toisen kirjailijan tyylistä. Luen nykyään jopa enemmän ihan muuta kirjallisuutta kuin dekkareita. Monipuolinen ja laaja lukeminen ja asioihin perehtyminen on vahva tausta myös omalle kirjoitustyölle. Aiotko jatkaa kuitenkin rikosromaanien kirjoittamista? Työskentelen jo uuden käsikirjoituksen kimpussa. Se, löytääkö teos koskaan tietään pöytälaatikkoani pitemmälle, riippuu lukijoista ja heidän tuomiostaan Yöstä pimeyteen osalta ― ja ehkä myös hitusen kustantajan pitkämielisyydestä ja suopeudesta. Onko mahdollisesti kyseessä jatko-osa samoilla henkilöillä? Mukana on tosiaan henkilöitä, jotka esiintyvät Yöstä pimeyteen -teoksessa. Uudesta kirjasta tulee kuitenkin itsenäinen teoksensa. Muita paljastuksia en halua tässä vaiheessa tehdä. Haluatko vielä loppuun sanoa jotain niille rikosromaanien ystäville, jotka empivät tarttua esikoiskirjaasi? Olen jäävi neuvomaan lukijoita muuten kuin kehottamalla heitä tutustumaan Yöstä pimeyteen -kirjan lukunäytteeseen. Näyte on tietysti vain pintaraapaisu koko teoksesta, mutta uskaltaisin väittää, että kunnon alkutahdit siinä kyllä lyödään pöytään.
Mysteeri Kustannus Oy PL 605 00101 Helsinki asiakaspalvelu      mysteerikustannus.fi
Esikoiskirjailija R. Routamo kertoo teoksensa Yöstä pimeyteen kirjoittamisesta ja taustoista Mysteeri Kustannuksen haastattelussa elokuussa 2016. Mysteeri Kustannus: Kirjasi Yöstä pimeyteen julkaisuhetki on pian käsillä. Aloitetaan klassikolla: miltä nyt tuntuu? R. Routamo: Varmaan osapuilleen samalta kuin kirjan päähenkilöstä silloin, kun ohjakset riistäytyvät käsistä ja asiat lähtevät vyörymään eteenpäin omalla painollaan. Kirja on nyt painettu, ja siinä on omalta kannaltani tiettyä lopullisuutta. Tunnelma on samalla kertaa hiukan haikea ja toisaalta helpottunut, kun tarina on viimein kansien välissä eikä mitään voi eikä tarvitse enää muuttaa. Kuinka määrittelisit teoksesi? Onko se perinteinen dekkari vai nykyaikainen kovaksikeitetty jännäri? Yöstä pimeyteen on realistinen rikosromaani. Siinä tapahtuu murhia ja muita rikoksia, joita sitten selvitellään, totta kai, mutta rikokset eivät tapahdu tyhjiössä. On isoja ja pieniä tekijöitä, uhreja, sivullisia jotka sattuvat olemaan väärässä paikassa väärään aikaan, viranomaisia jotka tekevät omaa työtään.  Minulle kirjan kovimman ytimen muodostavat juuri kirjan henkilöt, keitä he ovat, mistä tulevat ja minne menevät, mitä ajattelevat ja tuntevat, mistä unelmoivat ja mitä pelkäävät. Lukijan täytyy voida eläytyä  henkilöiden kohtaloihin ja välittää siitä, miten heidän lopulta käy. Kertoisitko hieman lisää kirjan henkilöistä. Kirjassa on viisi keskeistä henkilöä, neljä miestä ja yksi nainen. Päähenkilönä toimii minä-kertoja, josta en halua etukäteen paljastaa liikoja, mutta välillä tapahtumia lähestytään myös muista näkökulmista. Vaikka kaikki tapahtumat kiertyvät päähenkilön ympärille, olen ponnistellut myös sivuhahmojen parissa, jotta heistäkin löytyisi syvyyttä ja särmää. Minkälaisia teemoja halusit nostaa esille kirjassasi? Rikosromaanissa  koukuttava, sujuvasti rullaava juoni on luonnollisesti kaiken perusta. Muut tasot ja nyanssit sulautuvat kokonaisuuteen. Jokainen lukija tekee omat tulkintansa; romaanikirjailijana pyrin välttämään kaikenlaista luennointia ja omien mielipiteitteni tuputtamista. On hienoa, jos lukija löytää kirjan henkilöistä ja tapahtumista ajattelemisen aihetta laajemminkin, mutta kirjan voi ilman muuta hotkaista myös pelkkänä hyvänä rikosviihteenä. Mikä on alunperin saanut sinut kirjoittamaan? Oletko kenties aina haaveillut kirjailijan ammatista? Olen kirjoittanut lähinnä omaksi ilokseni tietämättä, julkaistaanko tekstiä koskaan. Alussa, vuosia sitten, sain jostain päähäni tarinan rungon, jota lähdin kehittelemään. Kun pääsin kirjoittamisen vauhtiin ja oma tyyli löytyi, homma alkoi todella rullata ja tekstiä syntyi tasaiseen tahtiin. Kuitenkin kirjoittaminen on ollut koko ajan sivutoimista oman varsinaisen työn rinnalla. Se on asettanut rajoitteensa, nopeamminkin olisi voinut valmista tulla. Olet päättänyt julkaista teoksen taiteilijanimellä. Liittyykö tämä ratkaisu työhösi tai elämäntilanteeseesi yleensä? Kyllä. Olen katsonut parhaaksi pitää nämä roolit erillään. Palataanpa takaisin teokseen. Olet tiivistänyt tekstiä paljon matkan varrella. Kyllä vain, ja kovasta leikkauspolitiikasta pitää jakaa kiitosta myös kustannustoimittajalle. Tyylin ja ilmaisun kirkastuessa tarina asettui lievää väkivaltaa käyttäen tähän mittaan. Olen karsinut turhia rönsyjä pois ja yrittänyt huolehtia että kaikella, mitä kirjassa tapahtuu, on merkitystä. Varsinkin dekkareihin sivupoluille harhautuminen ja tyhjäkäynti sopivat huonosti. Onko sinulla kirjallisia esikuvia? Ei yhtä tai kahtakaan ylitse muiden. Vaikka tiettyjä lajityypin konventioita on syytä kunnioittaa (ja toisia taas syytä kylmäverisesti rikkoa!), en ole tietoisesti hakenut vaikutteita kenenkään toisen kirjailijan tyylistä. Luen nykyään jopa enemmän ihan muuta kirjallisuutta kuin dekkareita. Monipuolinen ja laaja lukeminen ja asioihin perehtyminen on vahva tausta myös omalle kirjoitustyölle. Aiotko jatkaa kuitenkin rikosromaanien kirjoittamista? Työskentelen jo uuden käsikirjoituksen kimpussa. Se, löytääkö teos koskaan tietään pöytälaatikkoani pitemmälle, riippuu lukijoista ja heidän tuomiostaan Yöstä pimeyteen osalta ― ja ehkä myös hitusen kustantajan pitkämielisyydestä ja suopeudesta. Onko mahdollisesti kyseessä jatko-osa samoilla henkilöillä? Mukana on tosiaan henkilöitä, jotka esiintyvät Yöstä pimeyteen -teoksessa. Uudesta kirjasta tulee kuitenkin itsenäinen teoksensa. Muita paljastuksia en halua tässä vaiheessa tehdä. Haluatko vielä loppuun sanoa jotain niille rikosromaanien ystäville, jotka empivät tarttua esikoiskirjaasi? Olen jäävi neuvomaan lukijoita muuten kuin kehottamalla heitä tutustumaan Yöstä pimeyteen -kirjan lukunäytteeseen. Näyte on tietysti vain pintaraapaisu koko teoksesta, mutta uskaltaisin väittää, että kunnon alkutahdit siinä kyllä lyödään pöytään.
Kirjailijan haastattelu
R. Routamo
Tilaa kirja Tilaa kirja Lukunäyte Lukunäyte
Mysteeri Kustannus Oy PL 605 00101 Helsinki asiakaspalvelu@mysteerikustannus.fi